torstai 7. elokuuta 2014

Onko pakko riehuttaa niitä kakaroita ennen nukkumaanmenoa?

Mies seisoo vieressä, kun pyyhin tiskipöytää ja lapset yrittävät puhua samaan aikaan, jokainen äidille. Kaksi rupeaa juoksemaan päättömästi ympäri kämppää ja pitää hirveää älämölöä.
Lasken tiskirätin alas ja kuuntelen pienimmän huolen ja annan juotavaa. Mies puhuu edelleen ja kaksi muksua juoksee älämölöillen edelleen. Pysäytän juoksijat ja kysyn, mikä hätänä, kertovat ja annan juotavaa. Mies puhuu edelleen. Viimeisin mukula, joka ei ole vielä sanonut mitään, eikä huutanut mitään, pyytää mehua, jolloin mies viimein hiljenee, hetkeksi. "mulla on nyt asiaa äitille. Sinä odotat" sanoo isi. Annan lapselle, joka on purskahtamaisillaan itkuun mehua ja halaan kovasti.

Aivoisaatana. Rakastan miestäni, mutta pitkän päivän jälkeen, kun lapset huutavat ja melskaavat, kun pitäisi saada heitä rauhoittumaan, aikuisten asiat voivat odottaa.

Iltapalan jälkeen, kun pitäisi rauhoittua ja pestä hampaat, meillä isi leikkii lasten kanssa riehumisleikkejä sohvalla, heittelee ja huudetaa ja kiljutaan yhdessä. Ja äiti siivoaa keittiötä, taas. Ja kun pitäisi mennä pesemään hampaita, ollaan taas ihan hikipäässä ja halutaan vaan riehua, eikä puhettakaan rauhallisuudesta. Lasten hampaat pestynä, isi menee iltapesulle ja nukkumaan ja äiti jää rauhattomia lapsia nukuttamaan. jeii, kiitos taas. Isin on tärkeää päästä ajoissa nukkumaan, kyllä, sillä pitää herätäkin ajoissa, mutta onko pakko riehuttaa niitä lapsia? Äitikin haluaa ajoissa nukkumaan, että olisi virkeä aamulla viedessään lasta hoitoon ja aloittaessaan työt.

Joojoo, valivali.
Jutta Gustafsberg ja FitFarm kampanjoivat "Älä valita"-päivää, joka on 11.8. Aika mainio ajatus. Puhuu myös oman asenteen muuttamisesta. Olen muuttanut paljonkin asennettani, ja se tuntuu oikeasti hyvältä, mutta hemmetti soikoon, joskus on niin turhauttavaa. Lasten isi tekee paljon töitä ja pitkää päivää, on ihana, että käyttää joskus sen pienen hetken heidän kanssaan leikkien ja riehuminen on ainoa leikki, mitä isi osaa. Paljon mölyä ja vauhtia pienessä ajassa korvaa paljon hiljaista ja rauhallista leikkiä pitkässä ajassa. Ja äiti kun ei kovasti riehu. Saavat erilaisia leikkejä. No niin, tulihan se hyvä puoli siitäkin löydettyä, jes. Hyvä minä!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti