lauantai 12. heinäkuuta 2014

Naapureiden puhelut vois loppua jo

Mieheni puhelin soi. Hän tuli luokseni vähän ajan päästä ja sanoi: Leelian mies soitti. Käyn siellä, Tuuliviirinkin mies on siellä.
Minä:Onks sun pakko? Turhaan nyt mennä sinne haastaa riitaa. Älä mee.
Mies: Ei mulla ole sellainen olo, että haastaisin. Ehkä tästä tulee kivaa. Käyn ottamassa pari bissee ja ehkä tää tästä.

Jooh. Hyvä idea oli. NOT

Kenen kaveri se Leelian mies on? Kenen agendaa se ajaa? Sanoo olevansa mieheni kaveri. Esittää hyvää kaveria miehelleni soittaessaan "otetaan pari bissee ja jutellaan mies miehelle, ollaan kaikki kuitenkin frendejä", tällä tavalla saa mieheni haukuttavaksi, joka kerta, kun soittaa. Oikein kavereiden delegaatio. Lynkkaus.

Kenen asiaa se ajaa? Kertoo miehelleni, mitä Leelia puhuu, miten Leelia haukkuu miestäni. Ketä se asia palvelee? Tekeekö se hänestä hyvän jätkän tai hyvän kaverin, että pahentaa mieheni mielen? Tai että antaa mieheni luulla, että hänkään ei paljoa arvosta oman vaimonsa mielipidettä. Sellaiseen äänensävyyn puhuu Leelian mielipiteistä miehestäni tai mieheni tekosista.

En yleensäkään ymmärrä "asioiden selvittelyä" juovuksissa. Miksi pitää ruveta synkistelemään ja selvittämään humalassa mitään? Kaikki tietää, ettei siitä mitään tule. Mikään ei parane kännissä, mikään ei muutu kuin huonompaan suuntaan. Joka väittää, että asiat muuttuu paremmaksi, ja että asiat selviää kännissä, ei ole oikeassa.

Olivat taas äijäporukassa päättäneet, että puhutaan sille järkeä, kerrotaan, miten huono ihminen se on. Saadaan se näkemään, että se on väärässä. Että sen mukuloiden pitää olla hiljaa. Että sen pitää olla hiljaa ja nöyrä.
Tuuliviirin mies oli todennut miehelleni, että vi**u, mennään tonne pihalle, niin mä s*tana  hakkaan sut, johon mieheni oli todennut, ettei halua, että se on turhaa.

Siitä Tuuliviirin miehelle pisteet, että hän totesi olevansa aina vaimonsa puolella. Niin sitä pitää, mutta pitää myös aina muistaa, että niin pitää kaikkien miesten olla omien vaimojen ja perheiden puolella. Ja pitää myös muistaa se, että mielenterveyskuntoutujan puolella ei ole helppo olla, että ei ole aina helppo olla oikein hänen puolellaan.
Tarkoitan sillä sitä, että myötäily ei aina ole se oikea tapa.

No, mutta se ei ole minun asiani. He elävät omaa elämäänsä kuten itse parhaaksi näkevät, ja toivon, että he suovat meille sen saman oikeuden.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti