Tuuliviiri: Ai, sait siis vihdoin se kuivaustelineen ulos?"
Minä: Juu. Kiva saada kuivatettua ulkona.
Tuuliviiri: Se ei sitten ostanut sulle sitä pyöreetä, mitä mä sanoin, että sun pitäisi saada. Se olis sulle paras. Mä oon tykännyt eniten käyttää sitä. Olis samanlainen kuin mulla ja sopis naapurustoon.
Minä: ööh. No musta tämä on hyvä ja meillä tota pyykkiä tulee niin paljon, että tarvitaan näin paljon tilaa.
Tuuliviiri: Nojaa, olis ollut parempi se toinen. Voisit laittaa noi pikkuhousut kuivumaan sinne sisäpuolelle, ei näkyis kellekään. Ei ole kiva kattella toisten pitsejä.
Ja lähti. Jäin tuijottamaan perään ja rouvan selkää tuijotettuani tajusin, että mitä ihmettä mä mitään selittelen sille MUN pyykkitelinettä? Ja mitä he*vettiä se sille kuuluu? ei se edes näy sille, ellei se kävele tuota kautta. Ja mitä sitten vaikka näkyykin? Eikö omalla pihalla saa pitää sellaista pyykkitelinettä mitä haluaam, vai pitääkö sitäkin varten kysyä lupa naapureilta????
Mitä jos alkaisitte vaikka elää sitä omaa elämää? Onko oma elämä liian tylsä, kurja vaiko liian hyvä, että pitää toisia vahdata ja arvostella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti