Valivali ahdistus - valivali, vainoharhainen naapuristako

Tämä koko tilanne on alkanut vaikuttamaan minuun. Joka kerta ovikellon soidessa mietin avaanko ollenkaan. Mitä jos siellä on naapuri, joka tulee taas kitisemään jostain, mitä jos siellä on naapuri, joka saa mut taas ahdistumaan jostain, joku, jolle pitää teeskennellä? Ja joka kerta, kun puhelin soi, tulee ahdistus, mitä jos se on taaaaaas naapuri, joka on keksinyt jotain pahaa sanottavaa.
Ärsyttävää. Ja samalla ahdistavaa. On tämä vaikuttanut mun käytökseen muidenkin ihmisten kohtaamisissa. Mitä kehtaa kenellekään sanoa, inhoaakohan toikin mua? - ajatukset pyörii ja tarkkailen toisten käytöstä. Onko sille jo puhuttu jotain? - ajatuksia. Ihan sairasta.

Pihalla ei huvita olla.

Reissuista palatessa mitä lähemmäs koti tulee, tulee kyttääjät mieleen ja ahdistus kasvaa. Tekis mieli muuttaa huitun helevettihin, mutta mihin sitä ihminen kotoaan? Olemme niin paljon satsanneet omaan kotiimme ja remontti on niin pahasti kesken, että sen tämänhetkinen myyntiarvo ei ole sen arvoinen, mitä se meille on. Muutama vuosi pitäisi vielä jaksaa, jotta saadaan talo kuntoon.

Hurraa, hienoo elämää, milloin mä tällaisen tilasin?